Ajatuksia juoksusta ja vaikeita päätöksiä

Viikonlopun aikana tein sitten lopullisen päätöksen jättää Tukholman puolikas juoksematta. Monta viikkoa asia oli harkinnassa ja muhimassa, mutta viime viikkoisen fyssaritapaamisen jälkeen päätös oli aika selvä. Vaikka jalassa ei enää kipua tunnukaan, niin jalan linjaus on sen verran  vino, että se lyö nilkan ja lonkan lukkoon. Kahden tunnin niksauttelun ja hieronnan jälkeen lukot aukesivat ja oikea jalka piteni lähes puoli senttiä! Sain myös tuet oikean jalan lenkkareihin. 

Mieli sanoo, että kyllä sä pystyt juoksemaan, eihän jalkaan enää satu.... mutta näin lähellä Nycin maratonia olisi ihan järjetöntä ottaa riskiä jalan suhteen. Lappu rinnassa tulee kuitenkin juostua kovempaa, vaikka kuinka suunnittellisikin juoksevansa "ihan vain kevyesti harjoituksena". Harmittaa tosi paljon, mutta nyt on vain parempi ottaa iisisti- kuunnella kehoa :)

 

Torstaina juoksin kevyen tunnin lenkin uudella pohjallisella, ja tuntui oikein hyvaltä, vaikka juoksu muuten olikin pitkän tauon jälkeen aika takkuista. Nyt lähden vain pikku hiljaa kasvattamaan lenkkien pituuksia ja toivottavasti jalka on täysin kunnossa ennen Nyciä ja pystyn nauttien vetämään maratonin läpi -ajalliset tavoitteet olen täysin haudannut. Tavoitteena siis juosta vain maraton läpi ilman loukkaantumisia. Ehkä ensi vuonna sitten tavoitteellisemmin. Kannattakin muistaa, etta terveys tulee ennen kaikkea. 

Tästä se taas lähtee :) Ja tsemppiä Supertytöille :) Nauttikaa matkasta, olen hengessä mukana!