Air joogaa ja ajatuksia liikkumisesta

Reilun kahden kuukauden juoksutauko on tehnyt hyvää. Itse tauko teki jo hyvää, mutta se on saanut myös miettimään tavoitteita, kyseenalaistanut kovaa treenaamista, "hyvän olon" liikkumista ja liikkumista ylipäätään. Kun joku paikka remppaa, alkaa arvostamaan ihan erilailla myös ihan sitä jokapäiväistä liikkumista- jopa ihan kaupassa käyntiä kävellen.

Juoksua on toki ollut jo ikävä, mutta sitä no pain no gain- mentaliteettia olen pyöritellyt mielessäni ja kyseenalaistanut enemmän ja vähemmän. Etenkin viime viikonloppuinen "Selän anatomia ja toiminta" workshop sai miettimään treenaamista ihan uudelta kantilta. Mikä on mielelle hyväksi ei ehkä tuekkaan kehon hyvinvointia. Liikatreenaaminen väärillä tossuilla, tekniikalla, stressin alaisena tai muuten vain väärin, kuormittaa ja rasittaa kehoa liikaa. Tavoitteena kun kuitenkin on pystyä liikkumaan läpi elämän! Varsinkin salitreenissä painojen lisääminen lähes maksimiin ja toistojen vähentäminen näkyy monella helposti suoritustekniikassa. Toki niitä rankempiakin treenejä on hyvä tehdä ihan jo kehittymisen ja vaihtelun kannalta, mutta pääpaino kuitenkin siellä PK-alueella (peruskestävyys). Levon merkitys on myös niin tärkeää. Välillä on mentävä kantapään kautta, jotta oppii löytämään sen kultaisen keskitien. 

Pitkään olen itsekin treenannut tehoilla ja määrällisesti  lähes kuin kilpaurheilija, mikä kaksikymppisenä olikin ihan ok. Mutta pitkässä juoksussa harvan keho kestää jatkuvaa rasitustilaa- varsinkaan jos tavoitteena ei enää ole kilpaurheilu. Hyvässä fyysisessä kunnossa kehon viestejä on välillä hankalampi analysoida, koska kunto on sen verran kova- samoin kuin kilpailuviettikin. Siitä tuskin koskaan pääsee täysin eroon ;). 

Mutta kauan, ihan oikeita ammattiurheilijoita läheltä seuranneena huomaan, miten jatkuva rasitus koettelee kehoa ja loukkaantumiset ja leikkaukset ovat lähes arkipäivää- ja usein sairauksia ja vaivoja lääkitään isolla kasalla kipulääkkeitä, jotta treenaaminen voisi jatkua mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti tässä ajatusmaailma muuttuisi ja huomio kiinnittyisi enemmän ruokavalion tärkeyteen osana jaksamista, palautumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

 

Omissa treeneissä olenkin viime aikoina lisännyt joogaa, venyttelyä ja keskivartalotreeniä mm. TRX-naruja ja oman kehonpainoa apuna käyttäen, kun taas salitreeni isoilla painoilla ja lyhyillä toistoilla on jäänyt minimiin. Niskat ja hartiat voivat huomattavasti paremmin. Toki teen myös salitreeniä, mutta noin 12-15 toistoilla. Tämä sopii minulle, mutta huomioi, että tässäkin olemme yksilöitä. Se mikä sopii minulle ei välttämättä sovi sinulle. 

Hyvin tärkeää onkin aina kuunnella asiakasta ja ennen kaikkea huomioida treenattavan tekniikka, toiveet ja tavoitteet treenejä suunniteltaessa. Kaikki eivät välttämättä tavoitteile raudanlujaa pyykkilautavatsaa tai maratonmatkaa. Siksi räätälöin asiakkaalle aina ohjelman juuri hänen tarpeidensa mukaan. Sama koskee ruokavalio-ohjelmia; ei ole vain yhtä oikeaa muottia, jonka mukaan mennään ja katsotaan päivän menu. Ja miksei tavoite liikkumisessakin voisi olla vain parempi fiilis lenkin jälkeen tai ylimääräisen stressin purkaminen? Tarvitseeko liikkumisen välttämättä ollakaan niin tavoite/suorituskeskeistä? 

Monipuolisuus liikunnassakin on kuitenkin kaiken a ja o! Yhdistele eri lajeja ja intensiteettiä- sopivassa suhteessa peruskestävyys, teho- ja palauttavaa treeniä. Ja ennen kaikkea nauti siitä mitä teet. Liikkuminen ei saa olla suorittamista, pakkopullaa. Kokeilemalla eri lajeja löydät varmasti myös sen omasi. Ilon pitää näkyä niin treeneissä, syömisessä kuin missä tahansa tekemisessä. 

Tällä hetkellä olen hurahtanut ihan täysin air joogaan. Asanoissa päästään liinan avulla vielä niin paljon syvemmälle venytykseen. Ihan mieletön olo tunnin jälkeen ja Katja Yoga Nordicilta on vain niin loistava ope :)