Puurokulhon aarella mietiskelin eilen loppuun luettua Paulo Coelhon kirjaa "Accran kirjoitukset". Yksi viimeisimmista luvuista kasitteli tavoitteita ja menestysta. Coelho saa puettua ajatukset sanoiksi paremmin kuin kukaan muu...
Tavoitteita on hyva olla, ne puskevat meita eteenpain saavuttamaan unelmiamme. Uskalla asettaa tavoitteita ja unelmoida! Kaikki tarvitsevat unelmia, olipa se sitten mika hyvansa, mutta samalla on tarkeaa muistaa, kuinka ja miten tavoittelemme haluamaamme. Ovatko tavoitteet realistisia ja saavutettavissa, ja kuinka paljon aikaa olemme valmiita uhraamaan niiden saavuttamiseksi? Ovatko tavoitteet/unelmat todellakin mita juuri itse haluamme, eika ympariston toiveita, jotka haluamme tayttaa vain miellyttaaksemme muita tai tullaksemme hyvaksytyksi?
"Tavoite tulee pitaa mielessa, mutta ei haittaa vaikka matkaa tehdessaan pysahtyykin aika ajoin nauttimaan hetkeksi ymparoivasta maisemasta. Jokaisella askeleella nakee hieman kauemmas ja loytaa asioita joita ei ole ennen huomannut.
Niina hetkina on tarkeaa pohtia: "Ovatko minun arvoni pysyneet muuttumattomina? Yritanko miellyttaa muita ja tehda mita he odottavat minun tekevan vai olenko taysin varma, etta tyoni kuvastaa sieluani ja innostustani? Haluanko saavuttaa menestysta mihin hintaan tahansa vai haluanko menestya siksi etta paivani ovat taynna rakkautta?"
Esimerkiksi painonpudotuksessa on tarkeaa, etta on valmis tekemaan muutoksia, jotka vievat kohti tavoitetta, elamantapaa. Maltti on valttia, ja pikadieetit on syyta heittaa romukoppaan, jos tavoitteena on saada pysyvia tuloksia. Tavoitteiden lisaksi onkin hyva asettaa valitavoitteita, jotka motivoivat kohti paamaaraa, unelmaa, tavoitetta. On myos hyva muistaa, etta tavoitteesta ei saa tulla pakkomielle, vaan on hyva nauttia jo saavutetuista valitavoitteista, unohtamatta elaa tassa ja nyt. Valilla polku kohti tavoitetta voi olla kivikkoinen, mutta ala pelkaa pyytaa tukea lahimmaisiltasi.
"Paamaara voi olla suuri tai pieni, kaukana tai aivan nurkan takana, mutta ihminen lahtee sita kohti kunnioittaen ja ylpeana. Han tietaa mita jokainen askel merkitsee ja kuinka paljon ponnisteluja, harjoittelua ja vaistoa se vaatii. Han ei keskity ainoastaan paamaaraan vaan kaikkeen mita hanen ymparillaan tapahtuu. Monesti hanen on pakko pysahtya, koska hanella ei ole enaa voimia jatkaa."
Tallaisia ajatuksia nousi tanaan mieleen. Laitetaan kevennykseksi viela aamupuuron reseptia :)
Aamupuuro
1dl kaurahiutaleita
n. 2dl vetta
1rkl rouhittu pellava+tyrni (kuituja, proteiinia, magnesiumia, omega3)
1 pieni taateli
mantelimaitoa
suolaa
Laita vesi ja kaurahiutaleet kattilaan ja hauduta hiljalleen noin 10min. Lisaa pilkottu taateli, rouhittu pellava ja mantelimaito. Anna hautua pienella lammolla viela toiset 10min. Lisaa hyvalaatuinen suola. Tarjoile pilkotun 1/2 banaanin ja mustikoiden kanssa. Voit lisata paalle hieman hunajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti